Keep the Smiles and Have a Happy New Year 2013

Dear Friends and fellow starlings, may we all have a luminous new year!

Olen viime aikoina viettänyt paljon aikaa Metropolitan Museum of Artissa, ja katsottavaa on vielä hirmuisen paljon. Yllä oleva kuva on Decorative Arts osastolta. Peilit ovat aina kiehtoneet minua, eikä siitä ole kauaakaan kun taas luin Lewis Carrollin kirjan Through the Looking Glass, and What Alice found there. Peileihin on aina liittynyt paljon taikaa ja ratkaisemattomia arvoituksia, esimerkiksi jos menet peilin eteen ja nostat oikean kätesi niin kuvajaisesi nostaa vasemman käden, ja se, minkä peili heijasti on aina menetetty ikuisesti. Peiliä pidetään usein turhamaisuuden symbolina, mutta toisaalta se on myös itsetutkiskelun väline: ainä välillä on syytä katsoa itseään peilistä. 


Tässä kuuluisan amerikkalaisen runoilijan Sylvia Plathin runo Mirror:

I am silver and exact. I have no preconceptions.
Whatever I see I swallow immediately
Just as it is, unmisted by love or dislike.
I am not cruel, only truthful ‚
The eye of a little god, four-cornered.
Most of the time I meditate on the opposite wall.
It is pink, with speckles. I have looked at it so long
I think it is part of my heart. But it flickers.
Faces and darkness separate us over and over.

Now I am a lake. A woman bends over me,
Searching my reaches for what she really is.
Then she turns to those liars, the candles or the moon.
I see her back, and reflect it faithfully.
She rewards me with tears and an agitation of hands.
I am important to her. She comes and goes.
Each morning it is her face that replaces the darkness.
In me she has drowned a young girl, and in me an old woman

Ja tässä popin kuninkaan mietteitä liittyen omakuvaan:

Videolla näkyy kuvia John Lennonista, jonka 25-vuotias Mark Chapman 8.12.1980 ampui Lennonin kotitalon Dakotan eteen. Kävelin tänään 72. kadulla Dakotan editse ja edelleen siellä oli lukuisa joukko ihmisiä kuvaamassa rakennusta. 72. kadun puoleisella portilla, jolla kohtalokkaat luodit laukaistiin on tänä päivänä aina vartio myös ulkona.

En lähtenyt Times Squarelle katsomaan Ball Droppia. Ennustettiin, että paikalle tulisi noin miljoona ihmistä. Seurasin kuitenkin hetken live streamia tapahtumasta ja juuri ennen viimeistä minuuttia ja vuoden viimeisä sekunteja kuultiin Lennonin kappale Imagine.

Pastime with Good Company - Henry VIII

En tiennyt, että yksi Tudorin ajan Englannin kuninkaista ja Irlannin hallitsijoista Henrik VIII  (1509-1547) oli myös hyvin tuottoisa ja lahjakas säveltäjä ja kirjailija. Lähinnä Henrik on jäänyt mieleen mahvana hallitsijana, joka riitaantui kirkon kanssa ja  kuudesta vaimostaan eri televisiosarjojen kautta. Tutuksi on myös tullut Hampton Court, Henrikin kesäpalatsi, jonne hän matkasi aina laivalla Thames- jokea pitkin. Mikäli muuten haluat vierailla Hampton Courtissa, jota suosittelen, niin sinne pääsee suoraan junalla Waterloon asemalta Lontoossa. Minulla oli siis tilaisuus kuunnella tudorin ajan musiikkia eli caroleita (carol ranskaa ja tarkoittaa muodoltaan pyöreää tanssia) Cathedral of Saint John the Divine katedraalissa. Tämä goottilainen katedraali on valtaisa ja sijaitsee 112. kadulla ja Amsterdam avenuella, se on New Yorkin episkopaalisen kirkon piispan kotikirkko. 

Kirkko on muuten maailman neljänneksi suurin kristinuskoisten kirkko maailmassa ja sitä kutsutaan myös nimellä St. John the unfinished, sen rakennustyö aloitettiin 1892 eikä se ole vielä päättynyt, kirkko paloi vuonna 2001. Kirkko on erityisen kuuluisa hyvästä akustiikastaan ja siitä sain maistiaisia, kun Early Music Foundation esitti tudorin aikaista musiikkia. Mukana oli myös pieni ryhmä soittajia, jotka musisoivat aikalaissoittimilla. Kaikenkaikkiaan oikein miellyttävä ja hieno kokemus. Alempana on myös kuvia lähellä kirkkoa sijaitsevasta unkarilaisesta kahvilasta, oikein viihtyisä paikka, ja kyllä, suklaakakkua varten myös veitsi oli tarpeen. 

Ennen joulua kävin kuuntelemassa myös Händelin, I do love Handel, Messiaan St. Thomas Churchissä 5th avenue 53. street, mutta tilaisuus oli mielestäni melkoisen vaisu, ensiksin akustiikka ei ollut kauhean hyvä, kirkko oli puolillaan, liput kuulemma maksoivat noin 100 dollaria (itse sain erikoishintaisen lipun 10 dollaria) ja kuoro The Saint Thomas Choir of Men and Boys ei ollut ihan iskussa, ihmeen vaisua menoa ja kuoro lämpeni vasta loppua kohden. Hmm. sääli, ajattelin koko ajan viime pääsiäisen Mozartin Requiem konserttia Paavalin kirkossa ja Graduale kuoroa, ja sitä upeaa tunnelmaa kirkossa, joka oli ääriään eli viimeistä seinänviertä myöten täynnä. 

 

Sergei Polunin in Central Park

Ukrainalainen Sergei Polunin, joka jätti yhtäkkiä Royal Ballet:n tähtitanssijan paikan, tanssii nykyisn Stanislavsky teatterissa Pietarissa. Oheisessa Bruce Weberin ohjaamassa Dior Homme -videossa Sergei nähdään Central Parkissa. Video on julkaistu tässä kuussa.

Seuraavassa videossa Sergei tanssii yhdessä Kristina Shapranin kanssa dramaattisen katkelman Marguerite and Armand baletista, joka nähtiin venäläisessä tanssikilpailuohjelmassa, Big Ballet, tv:ssä viime syksynä. Sergei voitti kilpailun. Koreografia Fredrik Ashton, musiikki Franz Liszt.

Christmas at Roebling Street

Ihanaa joulupäivän iltaa! Tässä hieman jouluaaton kuvia Williamsburgista. Kävimme myös East Villagessa venäläis-turkkilaisessa saunassa, missä saunahulluus iski todella: ostin kolmen kerran kortin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Merry Christmas

Hauskaa joulua siis kaikille teille tähtisilmät! Itse menen huomenna Williamsburgiin jouluaterialle ja saunomaan, ihanaa :) Moikka!

Nutcracker - à la Seiskaya Ballet

Kävin katsomassa pienen Seiskaya Ballet - tanssikoulun Pähkinänsärkijän Staller Center for Arts- teatterissa Long Islandilla. Tanssikoulu sijaitsee St. Jamesin kylässä. Koulu on pieni, mutta sillä on pitkät perinteet ja tämä oli jo 18. tuotanto Pähkistä. Aivan uskomatonta on, että näin suuri ja tasoltaan korkea esitys on saatu aikaan ajatellen myös loisteliasta puvusta ja lavastusta, puhumattakaan hienosta, teknisesti korkeatasoisesta ja monipuolisesta koreografiasta, Valia Seiskayan, koulun perustajan koreografia siis. Näin paljon liikkeitä, joita en ole nähnyt ainakaan kymmeneen vuoteen missään, tosin en ole vieraillut Pietarissakaan taas aikoihin! Koko näytös on tietenkin pitkän työn ja monien yhteistyötahojen aikaansaannosta. Vaikuttavaa! Tosiaan teknisesti tanssijat ja karakteriroolien tekijät olivat erinomaisia ja nauttivat lavalla olosta eli olivat roolissaan. Seiskayan oppilaat ovat menestyneet kautta aikojen hyvin ja tässäkin näytöksessä vierailleet Cory Stern tanssii solistinina American Ballet Theatressa ja Elizabeth McGrath Solistinina Ballet Westissä, ja ovat Seiskayan entisiä oppilaita. Kiinnitin huomiota kuitenkin siihen valitettavaan amerikkalaistyyliin, mikä oli iskostettu moneen nuoreen tanssijalupaukseen eli heitetään arabeskit ja attitudet taakse nutturaan unohtaen klassinen linjaus tyystin, höh! Tämä tyylihän tuli tutuksi Helsingin kansainvälisissä balettikilpailuissa eikä tuottanut siellä tulosta.

Tässä on hieman kuvia, jotta saatte vaikutelman siitä, mihin pienikin koulu hyvällä yhteistyöllä pystyy. Kuvat on tietty otettu ilman salamaa ja jalustaa, joten valotusaika on pitkä eli tarkkuus on tipotiessään, mutta saattehan ainakin vaikutelman.

Pähkiksessähän on kaksi suurta yhteisnumeroa: Lumihiutaleiden valssi ja Kukkaisvalssi ja aina ne ovat yhtä ihania katsella ja tanssia. Niin nytkin. Karakteritanssinumerot ovat myös aivan mahtavia, ja aivan ehdoton osa balettia. Baletin musiikin on säveltänyt Peter Ilyich Tchaikovsky vuonna 1891, aluksi vastentahtoisesti, koska hänen mielestään E.T. Hoffmannin The Nutcracker and The Mouseking ei ollut tarpeeksi kiinnostava sisällöltään näyttämökappaleeksi. Koreografian laaatimisen aloitti Marius Petipa, mutta hänen sairastuttuaan sitä jatkoi Leon Ivanov. Legendan mukaan, kun baletti sitten valmistui, se esitettiin ensi kerran 1892, kapellimestarina Ricardo Drigo, niin Petipa kielsi nimensä mianitsemisen baletin yhteydessä. Tanssin historioitsijat ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Petipa:n kädenjälki näkyy baletissa.  Euroopassa baletti esitettiin ensimmäisen kerran Lontoossa Sadler's Wells teatterissa 1934 ja silloin se sai sen ajan kuuluisalta tanssikriitikolta Cyril W. Beaumontilta kylmän vastaanoton, hän kirjoitti muun muassa: "The final scene is merely an excuse for the traditional series of character dances which, in this instance, are seldom approriate to the situation and, generally speaking are of different quality." Tänä päivänä tilanne on aivan päinvastainen ja ilman karakterinumeroita tämä baletti ei olisi niin loistelias kuin se on.

Tämän nykyversion haluaisin nähdä, koreografina Mark Morris:

Best Window in Town

Hei Ihanat! Kun nyt tykkään katsella ikkunoita ja saada myös niistä kaikenlaista inspistä, niin tässä taas aiheeseen liittyvää kuvasatoa. Nyt kaksi huippua vertailussa: Barney's, jota yleensä pidetään Nykin parhaana "ikkunana", vähän niinkuin Liberty Lontoossa, ja Bloomingdale's. Muistatte muuten ehkä pikku postauksen elokuun lopulta, jossa Barney'sin ikkunaa somistivat akvaariossa punaisten kalojen kanssa uivat Louboutinin kengät. Aika huisia, ja ikkunahan suljettiin kahdeksalta illalla, jotta kalat saisivat levätä. Saivatkohan kalat palkaksi herkkuja?

Tässä ensiksi kuvia Barneysin jouluikkunoista yhteistyössä Walt Disneyn kanssa: show on nimeltään Electric Holiday. Minni, Mikki, Hessu, Iines ja monet muut hahmot sekä muotimaailman kuumat nimet Disney-hahmoina, vievät katsojat muodin maailmaan ja ihan catwalkille asti. Minni saakin ylleen Lanvinin puvun.

Mutta, Bloomingdale's ikkuna vetää minun mielestäni pidemmän korren. Nämä ikkunat on tehty yhteistyössä Cirque du Soleil:n kanssa, kuvaelmat liittyvät Cirque du Soleil elokuvaan Worlds Away, joka on juuri saanut ensi-iltansa. Monissa ikkunoissa hahmot tai siis nuket ovat tosi pieniä, näin on myös Lord & Tayorilla, eli ikään kuin rakennetaan maailma, jonka osa hahmo on, ja ne ovat saman arvoisia.

Take a Walk on the Wild Side

Tämä ei ole kyllä yhtään villiä, vaan aika kesyä eli tässä hieman eilistä kaupunkikuvaa alueelta Upper East Side noin väliltä Amsterdam Avenue ja Columbus Avenue between 70th and 80th Street. Kuten huomaatte ilma on melkoisen mukava. Yöllä sitten satoi kaatamalla, mutta tänään taas aurinko paistaa. Kivaa viikonloppua kaikille!