The Met, for The Humankind

Sokerileipurin näkemys Met:stä

Muutaman hyisen viikon jälkeen tänään tuntui ihmeen keväiseltä, eli kyllä kevät taas pian koittaa, ja niin myös Suomessa - ihanaa! Meikälläkin on jo hieman lähdön tuntemuksia rintapielessä, vähän niin kuin muuttolinnulla. Rakastan tätä kaupunkin, mutta niin myös Helsinkiä; meren tuoksua ja ilman avaruutta, kun taas Nykissä hyvää energiaa ja ihmisten ystävällisyyttä ja välittömyyttä. Mielelläni etsisin täältä töitä, mutta se ei ole nyt mahdollista. Yksi ehdottomista ja rakkaimmista paikoistani täällä on The Met eli The Metropolitan Museum of Art, 5th Avenue ja 80-84th Streets. Voisin muuttaa asumaan pysyvästi museoon, kokoelmat ovat todella vaikuttavat. Museossa on varmasti jokaiselle jotakin, ja meikälle ihan kaikki! Museo sai alkunsa vuonna 1870, kun joukko amerikkalaisia bisnesmiehiä, taiteilijoita ja ajattelijoita päätti yhteistuumin tehdä voitavansa ihmiskunnan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Museo avattiin vuonna 1880. Museo on edelleen läntisen pallonpuoliskon suurin taidemuseo, sitä on laajennettu moneen kertaa, jolloin se on aina lohkaissut palasen Keskuspuistoa. Kokoelma sisältää yli 3 miljoonaan taideteosta ja -esitettä 50 eri vuosisadalta. Museo on niin laaja, että sitä ei kerralla pysty haukkaamaan, joten kannattaa valita sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa. Itse olen viettänyt paljon aikaa Paul Cezanne ja Paul Kleen maalausten äärellä. Pääsymaksut ovat muuten suosituksia.

Varhaisen kirjan kuvitusta

Italialaisen kuvanveistäjä taidemaalarin Gian Lorenzo Berninin (1598-1680) terrakottaveistos

Italialaisen Commedia dell'arten hahmoja

Brooklyn Heights

Kuten kuvista huomaa myös täällä on hieman lunta ja on edelleen nyt sunnuntaipäivänä. Ensi viikoksi onkin jo luvattu noin + 12 astetta (celsius). Kuvat ovat eiliseltä kävelyltä Brooklyn Heightsista Montaque Streetin, Henry Sreetin ja Atlantique Avenuen tienoilta. Tämä seutu on aivan ihanaa aluetta: Brown Stone ja Federal Style -talot ovat kerrassaan upeita ja pieniä kuppiloita ja ravintoloitakin löytyy. 

Kävin lounastamassa itse aina takuuvarmassa Le Pain Quotidiennessa. Illallisella olen käynyt loistavassa Chez Moi - ravintolassa Atlantique Avenuella. Voin suositella, Bouillabaisse oli aivan mielettömän hyvää ja mikä viini! Cherin ja Nicolas Cagen tähdittämä Moonstruck -elokuva on kuvattu Brooklyn Heightsissa. Ihanaa viikkoa kaikille! Uusi viikko = uusi alku!

Chelsea - Art's Supermarket

Huomenta kaikille! Eilen Nykiin satoi lunta ja maassa on vielä jokunen läntti lunta, ja asteet ovat pakkasen puolella, joten kyllä täälläkin kylmää nyt piisaa. Mutta halusin tehdä pienen postauksen Chelseasta ja gallerioista. Chelsea on yksi Nykin kuuluisimmista alueista mitä tulee myös nykytaiteeseen. Paikkana Chelsea on sekoitus teollisuusrakennuksia, satamarakennuksia, kirkkoja ja asuintaloja ja Chelsea on oikea magneetti, mitä tulee sanoihin the young, the beautiful and the wealthy, mutta se on tunnettu myös käsitteestä "Chelsea boy". Moni on valmis maksamaan asumisesta jossain Chelsean kenkälaatikoista suurenkin tukun rahaa ja vieläpä joka kuukausi. Chelsea on siis myös nykytaiteen mekka: ainakin 300 galleriaa 10. ja 11. Avenueiden ja 20. - 28. katujen välissä. Usea rakennus onkin oikea galleriatorni. 

Täällä menee helposti päivä, mutta se ei haittaa, sillä lähellä on kahviloita ja pieniä ravintoloita, joissa voi istahtaa pohtimaan missä taiteessa oikein tänä päivänä mennään. Hanki ihmeessä ilmainen galleriaopas ja gallerioihin tehdään myös opastettuja galleriakierroksia: Täältä  voit saada myös vinkkejä! 

Maalaus David Humphrey

Maalaus Stephanie Gutheil

Yksityiskohta unohtuneen, siis minulta, tekijän teoksesta

Koska gallerioita on niin paljon ei ole ihme, että joissain ovissa lukee:

Something's Got a Hold of My Heart

Something's got a hold of my heart on Hand2Mouth -nimisen teatteri-performanssi -kokoonpanon esitys, jonka näin muutama päivä sitten ja pidin todella paljon; esitys kyllä haastoi hieman yleisöäkin. Ryhmän kotipaikka on Portlandissa Oregonissa. Nyt ryhmä oli vierailulla täällä New York Cityssä LaMaMa:n First Floor Theatressa osoitteessa 74aEast 4th Street. LaMaMa on kansainvälisesti tunnettu kokeilevan nykyteatterin keskus. LaMaMa:an kuuluu kaksi teatteria ja clubi, jossa on myös esityksiä. Näin LaMaMa:n Ellen Stewart Theatressa 2b Theatre Companyn esityksen When it rains. Kumpikin LaMaMa:ssa näkemäni esitys oli mieleenpainuva, virkistävän tuore ja erilainen: When it rains ihmissuhdedraamaa tragikomiikan muodossa lähes kaksiuloitteisesti, kun HAnd2Mouth oli enemmän performanssityylinen ja rakkausmusan, disco, kautta ihmisuhteita peilaava. Niin, mulla on ollut onni päästä paljon teatteriin, myös Broadway musikaaleja olisi voinut käydä katsomassa, mutta olen sitten valinnut tätä nykyteatteria off Broadwayn puolelta, enkä ole katunut. Paikalliset ovat tätä nykyä hieman sitä mieltä, että Broadway on ihan vaan turisteja varten...tiedä häntä, mutta ainakin huippuammattitaitoista. Ehkä ehdin vielä johonkin musikaaliin, toivottavasti. Mutta suosittelen ehdottomasti LaMaMaa, sieltä löytyy varmasti jotain mielenkiintoista!

Näin myös teatterissa nimeltään Theater (jokainen näemmä kirjoittaa teatteri-sanan eri tavalla) for the New City:ssä, joka on 1 Aveunella between 9. ja 10. Streets näytelmän nimeltä Crossing Paths in Washington Square, Greenwich Village in 1913. Näytelmä, tai ehkäpä paremminkin neljä novellia, jotka lopulta kohtasivat,  peilasi ihmissuhteita ja oli löyhästi sidottu Triangle Shirtwaist Factoryn paloon vuonna 1911. Palo oli siihen mennessä New Yorkin tuhoisin teollisuuspalo, palossa kuoli 146 noin 14-43 vuotiasta naista, suuri osa siirtotyöläisiä, jotka oli lukittu tehdassaleihin, joten heillä ei ollut mitään mahdollisuutta paeta, 62 hyppäsi ikkunoista kohti kuolemaansa. Tapahtuma sai aikaan tukun lainsäädäntöhankkeita, joilla työntekijöiden oloja pyrittiin parantamaan. Tapahtumasta on tehty lukuisia elokuvia ja dokumentteja. 

Bloomingdales - Bare Boiled Candy

Varoitus kaikki, jotka olette heikkoina esim. laukkuihin, tämä postaus saattaa aiheuttaa sydämen tykytystä. Aloitamme kuitenkin Oiva Toikan linnuista, jotka bongasin Bloomingdalesissa, olihan ne tallennettava, ja sitten tulikin otettua vähän enemmän kuvia, joten taas käydään visiitillä glitzyssä tavaratalossa. Muuten tuo Iittalan nimilappu oli loppujen lopuksi hyvin vaatimattomasti esillä kuten myös valaistus, varjot ovat hauskat, mutta kokonaisuus jäi pimentoon muiden lasinvalmistajien joukossa, voi voi, ja nuo Aalto-maljakot, hmmm... Pakko tunnustaa, etten ole ostanut Bloomingdalesista mitään, mutta jos kukkaron nyörit antaisivat myöten tuo Miu Miun vaaleanpunainen laukku, joka on viimeisessä kuvassa olisi minun, ehkä joudun menemään aamulla steppaamaan kadulle...

Tuo ylempi on aivan minun näköinen!

I'm not Robbin or Stealin, just Candy Dealin - at Bronx

Bronx ihmisten huulilla on tarkoittanut yhtä kuin ryöstöjä, väkivaltaa ja poltettuja taloja. Turistioppaissa Bronx on jäänyt vaille huomiota, tyhjäksi pläntiksi, kartoittamattomaksi alueeksi, lukuun ottamatta mainintaa Bronxin eläintarhasta ja kasvitieteellisestä puutarhasta. Bronx kärsii vieläkin huonosta maineesta vaikka alue on noussut jälleen uuteen kukoistukseen. Muun muassa Dj Africa Bambaata, josta kerroin aiemmin, on kiittäminen varsinkin Etelä-Bronxin rauhoittumisessa. Täytyy sanoa, että ystävällisempiä ihmisiä kuin mitä Bronxissa olen tavannut saa hakea, kaikki ovat olleet avuliaita ja tuiki tuntemattomat tervehtivät. Mietinkin tänään, että kun palaan takaisin Suomeen ja alan samalla lailla tervehtimään tuntemattomia, niin minua taidetaan pitää hieman tärähtäneenä. Bronx on muuten New Yorkin kaupungin alueista ainoa, joka sijaitsee mantereella. Alue on saanut nimensä färsaarelaisen Jonas Bronckin mukaan, joka perusti tilansa alueelle vuonna 1693. Matkasin Bronxiin tai tarkemmin Belmontiin ensin B metrolla 145. kadulle ja siitä vaihdoin D linjalle, jolla jatkoin 183. kadulle Grand Concoursin tietämille. Näillä tienoilla, kun kävelee hieman pohjoiseen Fordham Roadille, on todella paljon ketjuliikkeiden kauppoja. Itse halusin kuitenkin päästä italiaiseen tunnelmaan ja jatkoin matkaa Arthur Avenuelle, New Yorkin ainoaan todelliseen Little Italyyn. Ja kyllä vain, kieli vaihtui italiaksi. Arthur Avenuen kuuluisasta Retail Marketistä saa vihanneksia ja hedelmiä tai lautasellisen kuuma keittoa, kadun varrella on mitä houkuttelevimpia leipomoita ja pizzerioita italialaisia kenkiä myyvistä kenkäkaupoista puhumattakaan. Kuvakavalkadin jälkeen traileri Spike Lee leffasta The Summer of Sam, jonka tapahtumapaikkana on juuri Bronxin Little Italy.