Täällä pahamaineisessa satamakaupunginosassa, Hell's Kitchen nimeltään, ei mene hetkeäkään etteivätkö poliisin, ambulanssin tai paloauton pillit ulvoisisi. Vaikka asun 13. kerroksessa, tuntuu aivan siltä kuin ko. autot ajaisivat aivan vierestäni. Ikkunaa on pakko pitää auki sillä paahtava kuumuus jatkuu eikä tuuletin ole kovin tehokas. Sireenien sointi on sitten ihan oma juttu: jokaisella kuljettajalla on oma tapansa miksata erilaisia sireenien ääniä, joku ulvottaa, joku toistaa tiettyä rytmiä, joku on säveltänyt ihan oman tunnarinsa. Kuvittele jäätelöauto eri miksauksilla x 10 pihallesi, niin olet kartalla.
Naapurissa paloi tässä hetki sitten, luulin, että se on meidän talossa, en ehtinyt ottaa mitään muuta mukaan kuin kameran, vaan juoksin suoraan kattoterassille. Helpotus oli suuri, ettei se ollutkaan meidän talo, ja ilmeisesti naapuritalossakaan ei ollut sattunu mitään hirveän vakavaa. Terassilta tämä kuva:
 |
| Hell's Kitchen (valotusaika on pitkä, siitä nuo valoviirut) PS. I really love Sartorialist's Coach Project shots |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti