Space Light(ning) Art

Tänään aamulla noin kello 9, Empire State Building myrskypilvien verhoamana

Tänään on todella ollut hurja päivä sään puolesta. Ei sen puoleen, etteikö eilenkin, jolloin oli siis niin kosteaa ja kuumaa, että tuntui kuin vaatteet olisivat olleet liimautuneina päälle kuin märkä muovipussi. Mutta tänään oli toinen meininki. Rankkasade alkoi jo aamusta, kun tummat ja raskaat pilvet laskivat vesimassansa kaupungin päälle. Queensissä kävi kuulemma myös tornado. Lähdin kuitenkin suureen työhuoneeseeni 41 kadun 5th Avenuen kulmaan (tästä jossakin seuraavista postauksista). Kahvitauolla onneksi aurinko paistoi ja vietin hieman aikaa tämän hetkisessä ulkoilmalempparikahvilassani.

Vastapäisen talon lippu tuulen tuivertamana, alhaalla vasemmalla muuten pääpostikonttori

Mutta nyt tähän postaukseen, kun päätin, että en lähde enää zombailemaan kaupungille.

Eli, mulla oli suuri ilo nähdä Oscar Fischingerin teos Space, Light, Art - A Film Environment. Kyseessä on noin 10 minuuttia kestävä konservoitu kolmekanavainen visuaalinen äänimaisena 1920-luvulta. Teos koostuu kolmesta yhtäsuuresta kankaasta, jotka ovat samalla seinällä muuten pimeässä tilassa. Kyseessä on ensimmäisiä abstrakteja elokuvia, joita on tehty. Teoksen musiikin on säveltänyt unkarilainen Alexander Laszlo. Musiikki on hyvin lyömäsoitinpainotteinen. Vaikkakin koko teos tuntui todella tuoreelta, niin musiikkimaailma vei välillä ajatukset Ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan (mistä minulla ei tietenkään ole henkilökohtaista kokemusta), koska äänimaisema on jotenkin juureva, mutta samalla kaikuva ja kantautuva, kuin huutoa päin tyhjyyttä, aivan kuin olisi kysymys jostain "maailmallisesta" perusrytmistä. Kokonaisuudessa tämä abstrakti elokuvateos kesti vain kymmenen minuuttia. Olisi toivonut sen kestävän paljon pidempää, niin se imi sisäänsä. Fischingerin maalaukset, jotka vyöryivät siis kolmelta kanavalta, mikä ei ollut ollenkaan häiritsevää, vaan oli  helpottavaa, että screenejä ei oltu levitty ympäri huonetta, olivat juuri sellaisen asian/objektin/ajatuksen/tunteen ilmentymiä, jotka eivät olleet vielä saaneet valmista muotoa, ja joita valmiiden käsitteiden kautta on vaikea kuvata, vaikkin muotoja näkyi kyse on mielestäni paremminkin jonkin enemmän tai erin muotoutumisesta. Tässä muutama salaa ottamani kuva. Pysähtynyt valokuva on tietenkin aina ongelmallinen.